torstai 19. tammikuuta 2012

Toinen kotimme

Viikko sitten tulimme tähän taloon, joka sijaitsee 22 kilometriä Mangakinon kylästä. Talon perhe - karjapaimenisä, sosiaalityöntekijä-äiti ja lapset Philip 9 v, Flecher 7 v - lähtivät kahden viikon kesälomalle Taupoon, tunnin ajomatkan päähän. Isällä on vain 2 viikkoa kesälomaa karjapaimenen töistänsä. Talon ympärillä on 700 hehtaaria laidunmaata, jossa laiduntaa melkein 2000 nautaa. Niistä 1500 sonnia ja loput vasikoita tai lehmiä odottelemassa lypsytilalle pääsyä. Meidän kontolle jäi vanha hevonen nimeltään Jack, 2-vuotias Jack Russel terrieri, Wilson ja vuoden ikäinen kultainen noutaja, Gus. Talossa on kaikille oma makuuhuone ja kamalasti Legoja, Wii-pelejä, tramboliini ja pakastin täynnä naudan jauhelihaa, joka pyydettiin syömään pois. Vaikka olemme keskellä ei mitään, on Rotoruaan ja Taupoon vain tunnin ajomatkat. Koiratkaan eivät sido meitä, voimme hyvin jättää ne pihalle yksinään yön yli. Taupo onkin tullut jo tutuksi kahden reissun myötä, joista toisella kertaa vietimme yön autossa muiden luksus-vaunujen rinnalla upean järven rannalla. Mahdumme hyvin kaikki neljä nukkumaan autossa. Kuvia talosta ja sen lemmikeistä on tulossa myöhemmin.

Taupo-järvi on Uuden Seelannin suurin järvi ja erittäin suosittu lomakohde. Se on myös extreme-lajien keskus. Benji- ja laskuvarjohypyt, pienlentokone- ja helikopterilennot, JetSki ajelut vuolaasti virtaavissa koskissa, white water ja black water rafting (ensimäinen on koskenlaskua ja toinen koskenlaskua luolissa), kaikenlaiset härvelit veneen perässä vedettyinä, seikkailupuistot, kiipeilyareenat, jne. Me aloitimme maltillisesti maanjäristymuseosta, jossa kokeilimme miltä tuntuu 6,3 magnitudia Richterin asteikolla. Emme menneet onkimaan katkarapuja katkarapupuistoon, mutta kävimme mehiläistarhassa. Jokaisen kaupungin must-kohde on tietysti leikkipuistot, joissa on korkeat kiipeilytelineet. Ja äärimmäisin extreme-kohteemme oli aktiviteettipuisto, jossa Jonna nyrjäytti niskansa alle puolessa tunnissa ja Timo kahden tunnin temppuilun jälkeen. Taika ja Oula sitä vastoin ylittivät itsensä... ja vanhempansa moneen kertaan. Taika käveli nuoralla mennen tullen ja joutui lopulta poistumaan rappusia pitkin, kun ei enää jaksanut sahata nuoraa eestaas tippumatta ja Oula näytti kyntensä trapetsilla, ensin 5 metrin korkeudessa ja lopuksi 11 metrissä. Nyt tuli eteen se tosiasia, ettemme enää pärjää lapsille, vaikka kuinka haluaisimme. Loppupäivä paranneltiinlihaksia Thermal spassa.

3 kommenttia:

  1. Hei Jonna. Anna tarkempi osoite että saan teidät kartalle.

    P.S. Hienoja kuvia, mukavaa että jaksatte niitä laitella tarinan oheen. t: Mika

    VastaaPoista
  2. olipa hurjia kuvia lapsista, uskalsitte mennä trapetsille ja kävellä nuoralla. Mummoa ihan hengästytti. Kiitos taas vanhemmille mukavista kuvauksista ja kuvista!
    Lailamummo

    VastaaPoista
  3. Äkäslompolon koulu23. tammikuuta 2012 klo 1.25

    Pakkasterveiset Äkäslompolosta (-26)!

    Viime viikolla kävimme laskettelemassa hienossa talvisäässä, oli aurinkoa ja tuuletonta, hienoa!

    Meillä oli tänään ilmaisutaidon ohjaaja pitämässä päivänavausta. Pääsimme kokeilemaan hieman teatteritaiteen harjoituksia, kivaa vaihtelua. Muistimme myös, että te olitte tehneet omia teatterituokioita erilaisissa ympäristöissä. Jatkakaa niitäkin harjoituksia. Toivottavasti Taika ja Oula tekevät omiin vihkoihinsa muistiinpanoja ja kertomuksia teidän retkistä ja paikoista, joissa käytte tutustumassa. Odotamme omakätistä taidenäyttelyä maantieteellisistä hienoista kohteista.

    Eilen oli presidentinvaalien ensimmäinen kierros ja nyt jännitämme seuraavat kaksi viikkoa, kenestä tulee uusi presidenttimme.

    Pakkasterveisin koulun väki

    PS. Yksi eskari halusi toivottaa teille seuraavaa:
    Pysykää terveinä ja pitäkää huolta itsestänne.
    Tähän voimme kaikki yhtyä:-))

    VastaaPoista