sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Tarinoita

Pahia oli kaunis maorineito, joka oli rakastunut maoripoikaan. Seireenit saivat houkuteltua neidon merenalaiseen maailmaan, josta eivät sitten päästäneetkään pois. He muuttivat Pahian riutaksi Napier -nimisen kaupungin edustalle. Napierin rantabulevardia kävellessä voi vieläkin nähdä Pania-riutan ojennettuine käsivarsineen alati pyrkien takaisin rakastajansa luo, jonka hän sinä kohtalokkaana päivänä jätti. Laskuveden aikaan riuttoja näkyy ympäri rannikkoja. Lieneekö ne kaikki olleet kauniita ja rakastuneita maorinaisia?


Maailman pisin paikan nimi, yhteensä 85 kirjainta, löytyy Hawkes Baysta, Pohjoissaaren itärannikolta läheltä Porangahaun kylää:
Taumatawhakatangihangakoauauo­tamateaturipukakapikimaungahoronukupokaiwhenuakitanatahu

(Taumata­-whakatangihanga-­koauau-­o-­tamatea­-turi-­pukakapiki-­maunga-­horo-­nuku-­pokai-­whenua­kitanatahu).

Koko pitkä nimi englanniksi käännettynä:
"The summit where Tamatea, the man with the big knees, the climber of mountains, the land-swallower who travelled over land and sea, played his nose flute to his beloved".

Suomeksi jotenkin näin:
”Vuorenhuippu, jossa voimakasjalkainen, vuorten valloittaja, maan pääskynen, maita ja meriä matkannut Tamatea, soitti nokkahuilua rakkaallensa”.

Nimi kuuluu 305 metriä korkealle kukkulalle. Nimen on antanut eräs Maori-heimon kantaisä Tamatea. Hän oli suuri päällikkö ja kuuluisa soturi, joka on antanut nimiä lukuisille muillekin paikoille. Tässä kyseisen kukkulan juurella Tamatea joutui joukkonsa kanssa taisteluun Ngati-Hine –heimoa vastaan ja hänen veljensä sai taistelussa surmansa. Tamatea oli niin murheissaan menetettyään veljensä, että hän jäi oleskelemaan pitkäksi aikaa veljensä surmapaikalle. Joka aamu hän tuli istuskelemaan kummun päälle ja soittamaan nokkahuiluaan. Näin hän nimesi edessään olevan kukkulan itsensä mukaan. Paikalliset ovat lyhentäneet nimeä ja kutsuvat kukkulaa nimellä Taumata.

Te Mata Peak

The Te Mata vuorijono Havelock North -kylän vieressä on nimetty nukkuvaksi jättilaiseksi, joka saalisti Heretaungan tasangolla kunnes rakastui päällikön kauniiseen tyttäreen. Jättiläinen päätti kosia tytärtä ennemmin kuin sotia hänet omakseen. Tytär antoi hänelle tehtäväksi syödä itsensä läheisen mäen päälle tiheän kasvillisuuden läpi. Jättiläinen kuitenkin tukehtui kiveen ja kaatui maahan, jossa hän makaa edelleen. Kuvassa jättiläisen vatsa on vuoren korkein kohta ja pää löytyy vasemmalta.

HUOM! Paina Ctrl samalla kun klikkaat linkkiä, niin kuvat avautuu uuteen ikkunaan ja blogi jää auki.

1 kommentti:

  1. ja taas mummolassa ihmettelemistä, jo vain tulee Uusi-Seelanti tutksi

    VastaaPoista