Nyt kun oma kaupunki (Waipukurau) on tullut tutuksi, voikin lähteä tutkimusmatkalle. Ensimmäinen kohde on Napierin kaunis art deco -tyyliin rakennettu merenrantakaupunki. Kaupunki meni maan tasalle 1931 maanjäristyksen vuoksi, mutta on tällä hetkellä ylpeä kaupunkikuvastaan joka henkii mennyttä aikaa. Kaupungin keskusta rakennettiin kokonaan uusiksi 1930- luvun muodin mukaisesti. Matalia, värikkäitä rakennuksia, kadut täynnä elämää ja kahviloita. Paljon pieniä putiikkeja ja kuitenkin aika kompaktissa koossa.
Automatka kesti noin 45 minuuttia ja ilmaista pysäköintiä oli yllinkyllin rantabulevardin varrella. Siispä auto parkkiin ja tossut alle. Ensimmäiseksi suunnattiin katsomaan maan suurinta pienoisrautatietä. Oli pojat rakentaneetkin hienon ja ison. Kokoa varmaan 4 x 15 m ja junia useita kymmeniä. Ei niitä voimut kukaan laskea! Samassa paikassa oli pari muutkin isoa rakennelmaa.
Nautimme kaupungissa sushit lounaaksi sekä isot frappét ja lattet kahvilassa. Loppupäivä sitten samoiltiin katuja ja rantaa, missä Jonna ja Taika menivät kastelemaan itsensä samalla kun pojat järkevästi kunnioittivat aaltoja. Vesi oli sen verran kylmää ettei siinä viihtynyt edes Äkäslompololainen.
Rantabulevardilla tapasimme paikallisen typyn Paikean (patsas). Maorityttö, jonka seireenit houkuttelivat mukaansa merelle ja muuttivat riutaksi, kun eivät halunneet enää poiskaan päästää. Ei kovin reilua.
Kotimatkalla katsastimme mistä löytyy Splash Planet (vesihuvipuisto) ja Cape Kidnappersin reitin alku. Näistä sitten myöhemmin.
Sen verran mukava paikka Napier oli, että varmasti menemme sinne vielä shoppailemaan. Mutta seuraavaksi Waipukuraussa onkin jouluparaati ja laukkakisat.
Kuvia:
http://magictrip.kuvat.fi/kuvat/3.+Retki+Napieriin+ja+Parangahaun+rannalle/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti