maanantai 28. marraskuuta 2011

Waipukurau

Olemme nyt kolmatta päivää Waipukuraussa isäntäperheemme luona. Ajomatka Aukclandista kesti seitsemisen tuntia ja oli huikea. Ylitimme vuoristoa, jossa jouduin pidättelemään henkeäni. Kuulemma eteläsaaren vuoristoihin verrattuna nämä ei kuitenkaan vielä olleet kovin jylhiä. Meidät otettiin sydämellisesti vastaan lauantai-iltana. Nyt muutaman päivän aikana olemme tutustuneet naapureihin, paikalliseen kaupunkiin ja puutarhaan, jota olemme luvanneet kastella ja kitkeä. Siinä riittää haastetta, yrttejä, erilaisia salaatteja, kaaleja, papuja, herneitä ja muita lajikkeita on yli 50 erilaista. Haastetta ei ole niiden hoitamisessa vaan syömisessä. Artisokat, parsat, kukkakaalit ja prokkolit kasvaa silmissä. Isäntä on entinen ammattikokki ja on loihtinut meille mitä herkullisempia aterioita puutarhastansa. He syövät itse ainoastaan kasviksia ja kalaa. Olemme leiponeet myös yhdessä leipää. Meillä on toinen tärkeä tehtävä, pitää hänen arvoisa 83 vuotta vanha leipäjuuri hengissä. Niin, ja ne kissat. Ne ovat osoittautuneet jopa Oulaakin ujoimmiksi, eivätkä paljoa näyttäydy. Oula ja Taika jutustelevat jo keskenään vähän englanniksi ja tekevät muutenkin innolla koulutehtäviä. Ilmat on olleet helteiset, mutta tänään on pilvinen ja viileä päivä. Ei kutienkaan paljoakaan Suomen kesäpäivää kylmempi. Kävimme kirjastossa lainaamassa lukemista ja keräsimme samalla kasan esitteitä paikallisista kohteista, joissa suositellaan käytävän.

Skype toimii hyvin, joten kaikki asentamaan sellainen ja soittamaan meille. Voidaan näyttää hienoa kotiamme kameran kautta. Me asumme talon toista puolta, jossa on 2 makuuhuonetta ja iso kylpyhuone. Tämä on kyllä pieni paratiisi, emmekä olisi mielissämme voineet ikinä uskoa pääsevämme heti aluksi näin hienoon paikkaan. Kaikki Uusi-Seelantilaiset ansaitsevat myös erityismaininnan heidän ystävällisyydestään ja vieraanvaraisuudestaan. Tänä aamuna siivooja kutsui meidät luokseen joku ilta grillailemaan. Isäntäperhekin on pyytänyt jäämään pidemmäksi aikaa heidän palattuaan, mutta ehdotin, että kysytään asiasta ensin kissojen mielipidettä. Huomenna pariskunta lähtee itse 6 viikon mittaiselle Euroopan matkallensa ja me jäämme omillemme. Täällä oleskelemme siis ainakin 9.1 saakka. Uusia tarjouksiakin on tullut, nyt pitäisi päättää menisimmekö KeriKeriin, todella idylliseen pieneen kaupunkiin hoitamaan 3 hevosta, 2 koiraa, 15 alpakkaa ja 11 lehmää :-)

Tässä herkutellaan simpukoilla, jotka maksavat tähän aikaan vain 1,3 € / kilo! Taustalla näkyy isäntä ja hänen siskonsa, joka asuu lähellä.

3 kommenttia:

  1. Mukava kun oletta saapuneet perille ja pikkuhiljaa kotiutuneet. Täällä lunta jonkun verran, pakkasta 22. Huomiseksi lupasi 4 astetta lämmintä ja vesisadetta! Terkkuja!

    VastaaPoista
  2. Äkäslompolon koulun poppoo30. marraskuuta 2011 klo 1.07

    Katsoimme koko koulu teidän blogia. Hyvää adventtiaikaa. Muistakaa avata huomenna ensimmäinen joulukalenterin luukku. Muistakaa käydä katsomassa niitä Taru Sormusten Herran kuvauspaikkoja. Kuvia, please! Lämpimiä Terveisiä Äkäslompolon vesisateesta. Mennään tekemään lumipalloja, mutta emme heittele.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa ihanalta ja olen superiloinen teidän kaikkien puolesta!! Isäntäperhe ei arvaakaan millaisen aarteen on saanut puutarhaa hoitamaan :)

    Lehmien hoitoa ehkä harkitsisin, sillä jos ne pitää lypsää, niin loma muuttuu kyllä työharjoitteluksi painotuksella sana työ. Tosin äitini aina sanoi, että kaikkea pitää kokeilla, jotta tietää mitä ei ainakaan halua tehdä. Haleja :)

    VastaaPoista