Puolen vuoden kokemuksella

Nyt on puoli vuotta takana Uudessa Seelannissa. Vaikka ilmastollisesti kesä on ollut surkea, on se meidän mittapuiden mukaan kuitenkin ollut erittäin kaunis, hyvin samanlainen kuin Suomen kesä. Lämpöä on piisannut, vaikka on paljon sadellut. Me olemme olleet hyvin onnekkaita kelien suhteen, olemme pääasiassa oleskelleet aurinkoisissa ilmanaloissa ja myrskyt ovat olleet juuri sillä toisella saarella kuin me. Vaikka paikallisten mukaan näin surkeaa kesää ei ole ollut miesmuistiin, on maa ilmastollisesti muutenkin haastava. Saman päivän aikana voi kuuleman mukaan kokea kaikki neljä vuodenaikaa.

Luonto on vaikuttava. Vaikka suurin osa metsistä on aikoinaan hakattu laidunmaiksi, on pinta-alasta rakennettua ja asuttua vain n 20 %. Kumpuilevat niityt ja jylhät vuoristot ovat meidän silmään hyvin erikoisia ja niitä riittää silmänkantamattomiin. Metsät ovat pusikkoisia ja niin tiheitä, ettei niihin ole asiaa kuin poluille. Sateellakaan ei metsäpoluilla juuri voi kastua, ellei ole kovin ylhäällä vuoristossa, jossa puusto on harvempaa. Metsäiset vuoristoalueet esim. etelä-saarella voivat olla hyvinkin tutkimattomia. Mm Milford Soundsin ympäristöön on vuosikymmenien aikana tippunut kymmenkunta pienlentokonetta, joista 4 on vieläkin kateissa. Uuden Seelannin luonnossa ei ole lainkaan myrkyllisiä eläimiä, eikä yhtäkään käärmelajia. Ainoat vaarat luonnossa ovat haastavat vuoristopolut ja nopeasti muuttuva ilmanala.

Paikalliset ovat hyvin aktiivista ulkoilmakansaa, jotka retkeilevät ja liikkuvat luonnossa ahkerasti. Se, että shortseissa pärjää vuoden ympäri edesauttaa tietenkin luonnossa liikkumista. Ulkoilmassa viihdytään myös puutarhassa, tuottavathan ne satoa ympäri vuoden. Puutarhat ovat pääasiassa todella monipuolisia ja huoliteltuja. Lähes kaikki asuvat pientaloissa, joissa on aina pieni tai suurempi piha. Näitä kutsutaan life style block:eiksi, muutama kana ja pari lammasta tai lehmäkin kököttää usein ikkunan alla. Kerrostaloja on ainoastaan muutamassa suurkaupungissa. Laitoimme tällä kertaa kuvia erilaisesta pihataiteesta, jota näkee paljon.

Ihmiset kaikkialla ovat todella ystävällisiä ja kiinnostuneita meistä. Erotummehan heti joukosta kun avaamme suumme. Suomalaisia pidetään täällä hyvinä ihmisinä, vaikkakin täällä suomalaisia kuuleman mukaan tapaa perin harvoin ja aika harva on meikäläisiä kohdannut. Pinta-alan ja väkiluvun mukaan mitattuina Suomi ja Uusi Seelanti ovat samankokoisia ja mielestämme ihmisetkin hyvin samankaltaisia samanlaisilla arvoilla varustettuja. Olisipa vaan hauskaa järjestää tänne leirikoulumatka Äkäslompolon koulun kanssa!

Mitä täällä eläminen sitten maksaa? Lähes kaikki on hieman halvempaa kuin Suomessa. Tosin euron kurssin heikentyessä kovaa vauhtia, alkaa hinnat olla aika samalla tasolla. Palkat täällä ovat huomattavasti pienemmät, joten elintaso on meillä Suomessa korkeampi. Tämän päivän kurssin mukaan laskettuna meidän 4-henkisellä perheellä on kulunut rahaa ruokaan keskimäärin 650 € / kk. Kokkaamme kaikki ruokamme itse. Ravintoloihin olemme tuhlanneet n 100 € / kk, lähinnä pikaruokalounaisiin. Ruokakauppojen suhteen täällä on sama tilanne kuin Suomessa. 3 suurta markettiketjua New World, Countdown ja Pack’n Save palvelevat päivittäin kaupunkien laitamilla aamusta myöhäiseen iltaan. Kukin supermarketti myöntää asiakkaillensa bensaetukuponkeja ostosten määrän perusteella. Bensaa jakelee 3-4 suurta toimijaa: BP, Shell ja Caltex. Me olemme puolen vuoden aikana ajaneet maata ristiin rastiin 15.000 km:n verran. Bensakulumme on ollut keskimäärin 370 € / kk. Talonvahtipestiemme aikana kilometrejä ei juuri kerry, koska lemmikit eivät yleensä anna myöten pitkille retkille. Majoituksiin olemme käyttäneet rahaa keskimäärin 370 € / kk. Tämä käsittää puolen vuoden aikana yhteensä 54 yötä leirintäalueilla tai hostelleissa, sekä autossa, koska silloinkin olemme olleet leirintäalueella mukavuuksien (wc, suihku ja keittiöt) äärellä. Kodinvahtipestejä meillä on ollut kaikkiaan 6 kpl, kaikki 2-6 viikon mittaisia. Näitä on saatu suhteellisen helposti, varsinkin kun olemme saaneet suosituksia tekemistämme paikoista. Saamme usein myös tarjouksia, eli enää ei tarvitse tehdä kovin paljoa töitä niiden hakemisen eteen. Yksin Uudessa Seelannissa on 5 www-sivustoa, joista löytyy kotivahtipestejä. Me olemme käyttäneet seuraavia: http://www.housecarers.com/ ja http://www.kiwihousesitters.co.nz/. Eräs varteenotettava vaihtoehto matkustaa Uuteen Seelantiin on kodinvaihto: http://www.homeexchange.com/. Täällä on paljon ihmisiä, jotka mielellään tulisivat Suomeen pariksi viikoksi ja antaisivat oman kotinsa tai loma-asuntonsa käyttöön joko samanaikaisesti tai eriaikaisesti.

Olemme pyrkineet tekemään ja näkemään mahdollisimman paljon. Erilaisiin pääsylippuihin olemme käyttäneet rahaa keskimäärin 440 € / kk. Kaikki aktiviteettimme olemme tehneet lasten ehdoilla. Ilman heitä extremiä olisi ehkä ollut paljon enemmän … tai ehkä sittenkin vähemmän J

Rahaa luonnollisesti kuluu myös kaikenlaisiin ostiksiin ja niillä olemmekin täyttäneet mummojen matkalaukut.

Menneellä viikolla olemme käyneet mummojen kanssa Napierissa, Taupossa ja Rotoruassa. Kaikki em. ovat meille jo entuudestaan tuttuja paikkoja, ja myös teille, jotka olette tarinamme niistä lukeneet ja kuvat katsoneet. Laitoimme joitakin kuvia matkan varrelta, sekä taas yhden videopätkän Maorien sotakanootista, minkä mekin näimme nyt ensimmäistä kertaa vieraillessamme Rotoruassa Maorikylässä, nyt eri kylässä kun tammikuussa. Huomenna lähdemme viemään mummoja Wellingtoniin, josta he lentävät Singaporeen pariksi päiväksi humputtelemaan kahdestaan. Me palaamme Miss Greyn seuraksi Waipawaan vielä pariksi viikoksi, jonka jälkeen taas kohti uusia seikkailuja.

Kuvia: http://magictrip.kuvat.fi/kuvat/32.+Puutarhataidetta+ym/