maanantai 23. huhtikuuta 2012

Tarinointia Waipawassa

Taas on viikko vierähtänyt viimeisestä blogi-päivityksestä. Aika kuluu kuin siivillä ja olemme siirtyneet takaisin pohjois-saarelle samoihin maisemiin, missä vietimme ensimmäiset kuusi viikkoamme Uudessa Seelannissa. Palataan kuitenkin viikon takaiseen, jolloin pakkasimme kimpsumme ja kampsumme leppäkertun näköiseen autoomme Rangiorassa Christchurchin pohjoispuolella ja suuntasimme vuorille. Olimme aikaisemmin ajaneet Hanmer Springs –nimisen aktiivilomakeskuksen ohi ja kuulleet sen jälkeen siitä paljon hyvää. Päätimme itsekin lomailla parin päivän ajan ennen siirtymistä seuraavaan vastuulliseen kodinvahtitehtävään. Vuokrasimme maastopyörät ja ajelimme helppoja metsäreittejä sekä kävimme kylpemässä kuumissa lähteissä paikallisessa Spassa.

Viikon puolivälissä ajoimme tuttuja reittejä Kaikouran kautta Blenheimiin ja Pictoniin, mistä matkasimme lautalla Wellingtoniin. Myös Wellingtoniin tutustuminen oli aikaisemmalta käynniltä jäänyt lyhyeksi, joten vietimme nyt useamman päivän tässä pääkaupungissa.  Kävimme katsomassa Weta Cavessa, miten elokuva-animaatioita tehdään digitaalisin menetelmin. Weta Studio on toteuttanut parinkymmenen vuoden ajan kaikki merkittävät digitaalitehosteet mm. elokuviin Taru Sormusten Herrasta, King Kong, Avatar, Tintin seikkailut ja Narnian tarinat vain muutamia mainitaksemme. Wellingtonin studio työllistää n. 3000 alan ammattilaista, jotka rakentavat pienoismalleja, maskeja, luovat maailmoja, tekevät efektejä ja animaatioita elokuviin. Amerikkalainen ohjaaja James Cameron suunnittelee uudessa elokuvassaan käytettävän 72 ruutua sekunnissa aiemman 36 ruudun sijaan. Yhden ruudun tekemiseen menee 100 miestyötuntia. Jos sekunnissa on 36 ruutua, menee yhden sekunnin tuottamiseen 3600 miestyötuntia, jne. Näiden efektien johdosta esim. Avatar –elokuvan tuotanto tuli maksamaan yli miljardi US-dollaria!

Toinen mielenkiintoinen kohteemme oli Wellingtonin eläintarha, jossa pääsimme parin metrin etäisyydelle leijonista ja gepardeista. Syötimme kirahveja ja naureskelimme paviaaneille. Vaikuttavinta eläintarhassa oli kuitenkin seurata kererulle tehtyä kirurgista operaatiota. Kereru on Uusi-Seelantilainen kyyhkynen. Tämä yksilö oli kaksi päivää aikaisemmin lentänyt päin ikkunaa ja tuotu elintarhan sairaalaan. Röntgenkuvissa huomattiin, että rintalasta oli murtunut ja se painoi linnun sydäntä. Ilman asianmukaista operaatiota se tulisi kuolemaan. Seurasimme valtavista lasisista ikkunoista, kun kaksi kirurgia ja kaksi avustajaa tekivät sydänleikkausta linnulle. Ulkopuolella oli lisäksi monitorit, joista pystyi seuraamaan leikkaushaavaa lähikuvassa ja kaiuttimista kuului toisen avustajan selostus leikkauksen etenemisestä. Lintua operoitiin kahden tunnin ajan, mutta lopulta se menehtyi verenhukkaan. Lintua yritettiin vielä elvyttää sydänhieronnalla, mutta tuloksetta. Tämä osoitti kuitenkin, kuinka tärkeinä luontokappaleita täällä pidetään ja kuinka paljon näiden eteen tehdään töitä, jos mahdollista.

Wellingtoniin meillä on ilo vielä palata ainakin kahdesti. Ensin viikon päästä vastaanottamaan tärkeitä ja kauan odotettuja vieraita ja toisen kerran, kun saattelemme vieraamme kotimatkalle.

Wellingtonin jälkeen kävimme kylässä erään paikallisen pariskunnan kotona. Kiitos Tuulalle, Donin ja Meganin yhteystiedoista. Hauska yllätys oli, että Jonna oli vuonna 1998 Zimbabwessa ryhmämatkalla, jossa myös Don oli mukana. Koskaan ei voi tietää keneen sitä törmää…

Olemme nyt Waipawassa vain 7 kilometrin päässä Waipukurausta, jossa teimme ensimmäisen kodinvahtipestimme. Ilmeisesti meihin oltiin tyytyväisiä, koska tätä kohdetta tarjottiin meille neljäksi viikoksi. Talon emäntä, vanha leskirouva, lähti sukuloimaan Eurooppaan ja me ruokimme talon toista keski-ikäistä leidiä, Miss Greyta. Hän on leppoisa maatiaiskissa, joka nauttii aamuteen ja iltapäivän kala-aterian tiettyyn kellon aikaan, molemmat mikrossa lämmitettyinä. Talo on suuri ja hienolla paikalla kukkulan laella. Tässä talossa, kuten niin monessa muussakin, harjoitetaan pienimuotoista B&B toimintaa (bed and breakfast). Meillä onkin kohta talon kaikki makuuhuoneet arvokkaassa käytössä, mutta siitä lisää viikon kuluttua.



3 kommenttia:

  1. Mahtavaa tapasitte lopulta Davidin&Carolynin perheen ja myös Donin ja Meganin! Siellä kaikki näyttävät hymyilevän joten kaikki taitaa olla hyvin! Hieno seurata näitä teidän seikkailuja! Hirmu ikävä tulee kyllä sinne! Vieläkö jaksatte jatkaa oleilua pitkään? Täällä kesä tulee kohisten - nyt alkaa jo olla vähän lämpimämpääkin! Kukat tunkevat ylös takapihalla ja koivuihin tulleet pienet silmut. Lämpöennätyksiäkin tältä vuodelta on jo rikottu viime viikonloppuna mutta ei nyt vielä mitään helteitä paitsi mun takapihalla! Tuula

    VastaaPoista
  2. No nyt olette kolunneet Eteläsaaren tarkkaan. Onneksi suuri määrä kokemuksia ja elämyksiä on kirjattuna näihin blogeihin.
    Voihan Taika ja Oula, olette aika temppuilijoita, milloin sukellatte mereen ja sitten taas roikutte maan ja taivaan välillä, Oulakin pää alaspäin.
    Rovaniemellä on vielä puolimetriset lumihanget, mutta ei haittaa, viikon kuluttua olen siellä. Vapise Waipava, täältä tullaan!
    terv mummo

    VastaaPoista
  3. Kylläpä teillä on taas ollut jännittäviä ja erikoisia kokemuksia. Me päätimme toteuttaa suklaakarkkien tekemisen ennen päättäjäisiä. Kohta juhlistamme täällä vappua. Maanantaina vapunaattona menemme Kellokkaaseen ja lumikenkäilemään Varkaankurun suuntaan yhdessä päiväkodin kanssa. Käymme Kellokkaassa katsomassa historialliset filmit (Laulu tuntureille ja Tervetuloa lappiin) ja lisäksi käymme bongaamassa savottamuseossa jonkin mielenkiintoisen savotta-aiheisen työkalun, esittelemme ja raportoimme sen toisillemme. Teilläkin on ollut monta museokäyntiä ja olisi mukava, jos lapset tallentaisivat niistä raportteja vihkoihinsa.
    Eilen vielä olimme laskettelemassa. Nyt aurinko paistaa ja ulkona +9, aamulla vielä -4, eli mahtavat hiihtokelit!!!Hankikin kesti ainakin tänä aamuna ja tavoitteenamme on mennä vielä juoksentelemaan hangille joku aamu.
    Nyt hiihdämme ja laskettelemme vielä viimeisiä päiviä ja ensi viikolla hyppäämme kesäkauteen ja te siellä siirrytte puolestaan talvikauteen. Toivotamme hauskaa uutta vuoden aikaa teillekin, vaihtelu virkistää. Terveisiä myös vieraillenne!
    Vapputerveisin Äkäslompolon koululaiset

    VastaaPoista