Kesäinen keli se vaan jatkuu vaikka ruska näkyykin jo luonnossa. Päivät ovat helteisiä, mutta illalla pimeys koittaa jo kahdeksan aikoihin ja silloin valtaa kylmyys ulkona ja sisällä. Täällä talot ovat rakennettu aika heppoisesti, eivätkä juuri pidä lämpöä sisällänsä. Kaikki lattiat onkin yleensä vuorattu kokolattiamatoilla ja sängyissä on sähkölämmitteiset patjat. Joissakin taloissa on ilmanlämpöpumput. Tietenkin tulisijat ovat lämmittäneet, mutta täällä Christchurchin lähellä lähes kaikissa taloissa ovat piiput tuhoutuneet maanjäristyksissä. Kävimme kyläilemässä erään arkkitehdin luona joka oli kovin kiinnostunut Suomalaisesta talonrakennusteollisuudesta. Hänen mukaansa täällä olisi paljon opittavaa meiltä. Uudessa Seelannissa talot ovat rakennettu kestämään 50 vuotta, mikä ei ole kovin kestävää kehitystä. Nyt kun maanjärsityksen jälkiä korjataan ja laaditaan uusia rakentamissäädöksiä, tulee näihinkin asioihin varmasti muutos. Paljon ovat silti asiat kehittyneet. Sen saimme tuta Christchurchiin rakennetussa Ferrymead perinnekylässä. Hyppäsimme siis ajassa runsaat sata vuotta taaksepäin ja näimme minkälaista oli elämä silloin, kun englantilaiset siirtolaiset alkoivat asuttaa tätä maata. Kylässä kaikki oli toimivaa, joten oli mielenkiintoista nähdä miten painokoneet toimivat, miten telex-laitteita käytettiin, miten elokuvaprojektorit toimi, miten ruokaa kokattiin, minkälainen oli kabaree-esitys - ja kaikki autenttisessa ympäristössä. Erityisen jännittävää oli käydä koulussa ja nähdä, kuinka opettaja piti järjestystä ja kuria. Pulpetit olivat leveitä, mutta siihen aikaan yhdessä pulpetissa istui 6 oppilasta, koko luokassa 60 oppilasta. Kukaan ei saanut puhua, eikä edes hymyillä. Me emme onneksi saaneet opettajan viivoittimesta sormillemme, kuten vasenkätiset saivat. Pulpeteissa ei ollut tilaa vasenkätisille, koska silloin kyynärpäät kolisivat yhteen ja lisäksi vasenkätisillä oli ongelmia, musteella tehdyn kirjoituksen kanssa, mikä tuppaa tuhraantumaan. Rakennukset, junat, bussit ja raitiovaunut, sekä kaikki koneet on kerätty tänne yhteen paikkaan ja kunnostettu vapaaehtoisvoimin. Paljon oli vielä kunnostettavaa, sillä maanjäristys oli tehnyt täälläkin suuria tuhoja, mutta heillä oli myös paljon vanhoja lentokoneita, helikoptereita, johdinautoja, taloja ja hirvittävä määrä vanhoja aparaatteja, jotka voi kovalla työllä saada vielä toimiviksi. Perinnekylässä toimii 20 yhdistystä käsittäen tuhansia ihmisiä. Pääasiassa he ovat eläkeläisiä, jotka entisöivät ja pitävät kylää avoinna vuoden jokaisena päivänä saamatta siitä palkkaa.
Vapaaehtoistyö on täällä Uudessa Seelannissa yksi merkittävä voimavara. Lähes kaikissa museoissa opaspalvelut tehdään vapaaehtoisten voimin, kaupungeissa turistikierrokset ja lisäksi kaikki lukemattomat tapahtumat, joita maa on pullollaan. Nämä näkyvät turistin silmin. Näiden lisäksi vapaaehtoistyötä tehdään todella paljon sivistys- ja sosiaalialoilla, rakentamisessa, eläinten- ja luonnonsuojelussa, jne. Jo koulussa lapsetkin tutustutetaan ja osallistetaan vapaahetoistyöhön, esim koulujen loma-aikoina he pukeutuvat perinnekylässä vanhanaikaisiin vaatteisiin ja elävöittävät näin kylää omalta osaltansa.
Nyt koulut ovat kahden viikon syyslomalla. Seuraava kahden viikon mittainen talviloma on kesä-heinäkuun vaihteessa ja taas kahden viikon kevätloma syys-lokakuun vaihteessa. Joulukuun puolivälissä alkaa kuuden viikon kesäloma. Me sitä vastoin olemme ahkeroineet koulu- ja opiskelutehtävien parissa täällä Rangiorassa. Tämä on mukavan pieni n 12.000 asukkaan kaupunki. Tosin keskustan katukuva on muuttunut täysin kuukauden takaisesta, jolloin kävimme täällä tutustumassa. Nyt puolet pääkadun liikkeistä on suljettuina siltä varalta, että rakennukset romahtaisivat. Osa rakennuksista on saanut pieniä halkeamia vuoden takaisessa maanjäristyksessä, mutta osa on suljettu sen vuoksi, että viereinen talo saattaa sortua tai siksi, että uusien säännösten mukaan talo ei ole rakenteiltaan tarpeeksi kestävä. Tänään olemme kuitenkin hyvästelemässä tämän talon ja sen ihastuttavan Baxter-terrierin ja CD-kissan. Baxterin kanssa kaupungilla liikkuessa saa taatusti seuraa, sillä hän vetää lähes kaikkien huomion puoleensa. Kaikki vanhemmat haluavat lastensa silittävän Baxteria ja olemme koiraa ulkoiluttaessamme kuulleet kymmeniä kertoja kuinka urhea koira se on. Tässä linkissä löytyy selitys Baxterin saamaan suosioon.
Kiitos historiakatsauksesta ja rohkeudesta! Teillä alkaa siellä syksy ja meillä kevät. Lunta on kylläkin luvassa lisää vielä tällä viikolla.
VastaaPoistaJos teillä on mahdollista vaihtaa kommentteja paikallisten kanssa Uuden-Seelannin koulujärjestelmästä, niin olisi kiva kuulla ja tekin voisitte kertoa siellä Suomen käytännöistä.
Huomenna menemme laskettelemaan Äkäslompolon puolelle yhdessä päiväkodin ja Kurtakon koulun kanssa. Keväthangille emme vielä ole päässeet, vaikka yöpakkaset ovat olleet kovia. Toivottavasti ennen vappua vielä pääsemme hangille.
Kea ja Patrik lähtevät tämän viikon jälkeen takaisin Valkeakoskelle ja tänään vähäksi aikaa meille saapui oppilaaksi suomalais-irlantilainen oppilas, joka käy koulua Helsingissä englanninkielisessä koulussa.
Olisi mukava kuulla, jos Taika ja Oula ovat olleet kontaktissa samanikäisten paikallisten oppilaiden kanssa. Nyt, kun teille on tullut niin paljon eläintuttavuuksia, niin Taika ja Oula voisivat kirjoittaa meille niistä tehdyn runon tai kertomuksen.
Värikästä syksyä teille! Täällä väriä ovat tuoneet mahtavat revontulet tämän talven aikana.
Terveisin Äkäslompolon koulun porukat